30.1.-2.2.2008 promohommia

Keskiviikko 30.1.2008

Jes! Käsien tärinä on jo lakannut. Nyt voi taas kirjoitella teille. Olipahan aikamoinen viikko, mukavimpia pitkään aikaan. Hommat alkoi keskiviikkoaamuna. Heti aamusta mie olin haastateltavana MTV Nordicin (eli emtiiviinuurdikin) tilaisuudessa ja heti siihen perään oli vuorossa NRJ:n haastattelu. NRJ oli ehkäpä mukavin haastattelu mitä olen tehnyt. Tai ei ainakaan heti tule yhtä mukavaa sessiota mieleen. Johtuu varmaan siitä, että haastattelija oli kotoisin Karjalasta. Leppoisaa tarinointia. Sitten miun piti lähteä pesemään pyykkiä. Ja kun ne hommat oli hoidettu niin Jannehan se jo soitteli, että oli rantautunut Helsinkiin. No mikä ettei! Taksi alle ja takaisin kohti NRJ:tä, missä pitäisi illalla soitella akustisesti. Kova tsemppaus oli päällä. Olihan juuri Tampereella soitettu erittäin kyseenalainen keikka. Mutta se unohdetaan nyt. Paikalla olleet voitte vaikka tehdä oman päiväkirjan aiheesta. Syy: koska sitä ei kukaan kuitenkaan lue. Tai mistä mie tiiän miten salaisia nuo päiväkirjat nykyisin on. Asiaan: NRJ:llä nähtiin myös Kuljun Ville, joka tuli meitä avittamaan äänentoistollisissa ja muissa asioissa. www.orjatori.com , hyvä firma, käykää tutustumassa.

Pojatkin tulivat ajallaan Joensuusta. Edessä olisi kunnon soundcheck. Soiteltiinkin sitten seitsemän biisiä edestakaisin ja treenailtiin. Tuntui oudolta soitella akustisesti. Homma ei ollut hallussa. No, kyllä se tästä. Pian alkoikin porukkaa valumaan paikalle. Myö piettiin takahuoneessa palaveria. Soctor hääräsi tussin kanssa semmosen liitutaulu tyyppisen tussitaulun edessä. Tiiättehän työ. Kun siihen tussilla kirjoittaa niin sen voi kuitenkin rätilllä pyyhkiä pois. Tai niin luulisi. Se siinä piirtelyn jälkeen kääntyi ympäri ja alkoi puremaan huulta. Mie ihan, että mikä vittu sille tuli? Se vaan sanoi: "että muuten hyvä, mutta ei kannata koskaan valkokankaalle piirrellä". Se ei ollut huomannut että siinä taulun edessä on semmonen nostettava verho, jolle heijastetaan piirtoheittimeltä kuvia. Piti se mennä sitten sotkemaan. Jos nyt ei ihan heti ole mitään venekauppiasta tulossa NRJ:n toimistolle esitelmöimään niin joka tapauksessa…piirros oli kyllä hivenen asiaan kuulumaton, mutta ei myö pahoillamme olla.

Sitten ei kun soittelemaan. Ja kylläpä kulki. Tuntui hirmu kivalta soittaa, kun jokainen soittaa kerrankin oikein ja kappaleet rullasi hyvin. Varsinkin Lasimaailma -niminen uusi biisi sai hyvän vastaanoton. Soiteltiin seuraavanlainen setti:

Voisiko olla tänään se päivä
Pimeyttä kaunein värjäät
Kauas
Lasimaailma
Kahleet
Mustat Sydämet
Puu

Lyhyt ja kiva veto. Osa biiseistä meni radioonkin ilmeisesti. Kun soitot oli soitettu, alettiin pikku hiljaa läjäämään kamoja (tarkoittaa = tuhatta ja sataa, että kerittäs nopeasti baariin) ja rupateltiin ihmisten kanssa. Jaettiin myös Mustat sydämet-promosinglejä jotka menivät hyvin kaupaksi. Loppuilta sujuikin sitten mukavasti Helsingin keskustan baarimiljöössä. Mitään ihmeempiä ei sattunut... vielä!

Torstai 31.1.2008

Tänään on Hannulla ja Petellä promovuoro. Ohjelmassa Voice TV, Soundi, Suosikki jne. Soundin haastattelu oli ollut oikein mielekäs kokemus. Petelle oli Juntusen Juho juottanut viinaa niin olihan se juttukin sitten luistanut. Mutta hienoa oli se, että Juntunen oli kuulemma paneutunut aiheeseen eli meidän levyyn ihan viimeisen päälle.

Tänään oiskin ensimmäistä kertaa tuo meidän mystinen valokuvaspektaakkeli näytillä. Illan keikkapaikkana toimi ravintola Belly ja jälleen kerran akustista soitantaa. Mie tallustelin sisälle Bellyyn niin siellähän oli orkka + Soctor, Liimatainen ja Etari laitelleet valokuvanäyttelyt pystyyn. Soctor oli vieläpä tehnyt siihen todella hienon A4-kokoisen esipuheen. Ihan kyynel silmässä tuli sitä luettua. Mikä hienointa, miun rummutkin oli valmiiksi läjässä. Ei kun vaan siltä istumalta soundcheckiä tekemään. Tänään tuntuu kulkevan vielä paremmin. Voitiin soittaa kovempaa kun tilaa kerran oli. Happoradion pojat roikkui oven rivassa jo puol kuuden aikaan vaikka porukat oli kutsuttu sinne vasta kuudeksi. Tästä ei hyvä seuraa. Kyseessähän oli Suomen MySpacen "secret show" minne pääsivät vaan harvat ja valitut – ja siltä se vähän näyttikin. Oishan tuonne porukkaa mahtunut enemmänkin. Mutta pääasia että ihmiset viihtyivät ja kaikilla oli kivaa. Soiteltiin samat biisit kun eilen NRJ:ssä ja sitten kuunneltiin uutta levyä pariinkin otteeseen. Mikä pahinta, kello oli tuossa vaiheessa vasta jotain 21.00 ja yhtyeellä kreisit meiningit jo hallussa. Tästäkään ei hyvä seuraa. Jatkettiin vielä naapuribaarin puolelle iltaa istumaan. Ja iltahan jatkui siellä mukavissa merkeissä aika pitkään. Tässä vaiheessa alkoi miun todelliset taidonnäytteet. Eli laukun kadotus Osa 1.

Perjantai 1.2.2008

Mahtavaa. Tänään pääsee laivalle! Vapiseva hyypiö katsoo itseään peiliin. Näen itseni onneksi yhtenä. Ja ei kun töihin. Tässä vaiheessa harmitti että laukku on jäänyt Bellyyn. Tai niinhän mie luulin. Pakkasin joka tapauksessa jotain epämääräistä mukaan ja ei kun askareiden ääreen. Pete, Hannu, Etari, Soctor ja Liimatainen tuli jossain vaiheessa hakemaan minuu ruokailemaan. Toimii! Sanoin heille, että mennään Bellyyn lounaalle koska miun laukku jäi sinne. Petellä syttyi lammpu pään päällä siinä vaiheessa. Se tokaisi, että: "miehän otin sen baarista yöllä mukaan". Mutta ei sitä sillä enää ollut hallussa. No kiitti vitusti! Eli sen miun laukun on onnistunut hävittämään kaksi ihmistä yhden illan aikana. Nerokkuutta! Lähdettiin sitten kiertämään kaikki mahdolliset kebab-kioskit , missä pojat olivat eilen vieraillut. Helppo on siinä selvittää, että miun laukku jäi tänne teidän kioskiin eilen yöllä mutta emmie tiiä yhtään mihin aikaan ja mihin kohtaan, koska emmie itse ollut mukana. Hyvältä kuulostaa. Siinä sitten pähkäillään, että missä hitossa se voi olla. Pojat oli kuulemma tehneet vielä ns. Hitler-tarkistuksen hotellihuoneessa ja siellä se ei ainakaan ollut. Päätettiin kuitenkin vielä tarkistaa. Seuraa rummun pärinää...

Päästiin siihen poikien huoneeseen niin siinähän se oli ensimmäisenä keskellä lattiaa. Oli siis suoritettu todellinen Hitler-tarkistus. Ihan sama. Laukku löytyi. Onneksi.

Kelataan muutama tunti eteenpäin. Jute tuli hakemaan miut töistä. Napattiin taksi alle ja ajettiin Länsisatamaan. Siellähän oli jo meidän laiva odottamassa. Pihalla oli sadoittain juntteja. Syykin selvisi nopeasti. Edellisenä yönä samalla laivalla on ollut heavy-risteily. Hyvältä näytti heidän toiminta. Yrjöt ja pirjot lensivät pihamaalla ja hirveä mesominen oli muutenkin käynnissä. Ei muuta kuin juntit ulos laivasta ja uudet tilalle. Tänään oiskin ihan sähköistä soitantaa luvassa. Ja mikä parasta: ei tartte soittaa kuin viisi biisiä. Illan ohjelma on sen verran napakka, että kategoria XL5 ja 51koodia vetää vaan pari biisiä ja Apulanta lopuksi täyden setin. Luitte oikein. XL5 oli illan yllätysesiintyjä. Eihän myö päästy Juten kanssa edes laivaan vielä. Pojat olivat jo sisällä odottamassa soundcheckiä ja myö oltiin Juten kanssa terminaalin aulabaarissa. Buukattiin siinä mm. akustinen 51koodia rundi feat. Kämy ensi syksyksi, jos vaan aikataulut antavat periksi.

Tunnin päästä tästä laivan ovet aukenivat ja päästiin tekemään äänenpaineen tarkastus. Soiteltiin mm. Mustat sydämet treenin vuoksi ja se tuntui kulkevan oikein hyvin. Hianoo! Taas pari tuntia eteenpäin. Ruokailuun oli varattu todella nihkeästi aikaa, mikä sinällään oli sääli, koska talon antimet oli viimeisen päälle. Hannu oli viemässä jo epätoivoissaan jälkiruokavaunua omaan hyttiin, mutta henkilökunta ei antanut tähän lupaa. Emme voi ymmärtää, että miksi?! Tämän täydellisen ruokavirheen jälkeen oli sitten meidän vuoromme astua lavalle. Mahassa kiertää. Nää laivakeikat ovat yleensäkin hivenen outoja. Viimeksi Goomilla entinen bassotaiteilijamme Asko torkahti lavalle, eikä tähän ollut syynä univaje. Mutta joka tapauksessa. Nyt alkoi orkesterin soitto olemaan jo kohdillaan. Soiteltiin seuraavanlainen setti:

Tulimeri
Kauas
Lasimaailma
Kahleet
Mustat sydämet

Setin suosikkikohdat olivat selkeästi nuo uudet kappaleet. Ne rullasi hienosti ja yleisö tuntui myös pitävän niistä. Mustat sydämet kulki todella mallikkaasti. Semmonen poljento oli lavalla että siinä kalpenee Popedakin. Oishan sitä voinut pidempäänkin soitella, mutta olipahan hiton kivaa.

Painuttiin keikan jälkeen hyttiin ja aloiteltiin juhlat. Ja voi pojat mikä fiilis oli siinä hytissä. Juotiin Suomen tuliaisia (tuliaiset pitää olla molempiin suuntiin) ja sitten painuttiin yökerhoon. Vauhdikas ilta oli. Bailausta ihan kreisinä ja tsegoboltsina. Eräskin rumputaiteilija talutettiin nukkumaan tuosta samaisesta yökerhosta. Tai siis kannettiin... tai ihan kuinka vaan. En usko. En nähnyt itse!

Lauantai 2.2.2008

Etari, Soctor, mie ja ystävämme Missus havahdutaan aamubaarista. Riemukasta meininkiä todellakin. Ajantaju on hävinnyt täysin. Se on pahinta noissa laivamatkoissa. Koko ajan jossain pauhaa joku disko. Jute, Hannu, Pete ja Liimatainen lähtivät vierailemaan Tallinnassa. Myö ei maltettu. Myö harrastettiin koko päivä tyhjän nauramista. Se se on kuulkaas hauskaa. Iltapäivällä siirryttiin yökerhoon, jossa oli ohjelmassa mm. napakymppiä etc. Mie olin Kaitsu. Voicen juontaja Valvio sai houkuteltua miut parilla porkkanalla päristelemään rumpua lavalle. Jossain vaiheessa mie tajusin, että täähän on ihan idiootin hommaa ja lopetin kesken. Poistuin lavalta. Hienolta kuulosti selostus kaiuttimista: "No niin neiti C, mitäs te olette mieltä (tauko), jaahas, ja tässä vaiheessa Kaitsu poistuu lavalta. Annetaan vielä iso käsi Kaitsulle". Kesken kilpailun lähti Kaitsu. Ei paljon napannut Kaitsun hommat. Mutta olihan siellä myös koomikko. Siis koomikko, joka ilmeisesti oli liian hyvä koska meistä se oli ihan paska eikä naurattanut yhtään. Ei myö tajuttu yhtään mitään. Eri asia olisi ollut jos vanha roudarimme Juice Juurinen olisi ollut mikrofonin varressa. Laiva ois ollut liekeissä. Tai vaikka ees Liimatainen. Mie taidan ruveta poikien keikkamyyjäksi.

Pojat tuli takaisin Tallinnasta ja liittyivät seurueeseen. Matka kohti Suomea alkoi ja kohtahan sitä oltiinkin jo satamassa. Päästiin vielä laivasta uloskin. Turvallisesti. Edessä oli vielä viralliset jatkot, johon myö Etarin ja Missuksen kanssa suunnattiin. Loppuryhmä lähti ajelemaan kohti Joensuuta. Puolivälissä heidän matkaa Jutelta tuli tekstiviesti:

TILAUS CHILILLÄ (GRILLI): 4 BURGERIA, KUUKAUDEN PIZZA, LIHAPULLAT, 10 KPL CHICKEN WINGSEJÄ, KEBAB AURAJUUSTOPERUNOILLA, NELJÄT LOHKOPERUNAT JA 3 LITRAA MAITOA. NÄLÄKÄ

En ole nähnyt Jutea sen jälkeen, mutta toivottavasti se ei niitä ole yksin syönyt. Sehän pitää kohta jollakin trukilla nostaa lavalle. Puolen yön maissa tuli hiipuminen ja suunnattiin koteihimme. Paljon sitä sai aikaan yhdessä loppuviikossa. Ai niin. Laukun kadotus osa 2. Seuraavana päivänä kävin sitten hakemassa laukkuni tuon ko. jatkobaarin narikasta. Että sama laukku katosi sitten parin päivän aikana useampaan otteeseen. Mutta ei siitä laukusta ollut mitään kadonnut.

Kiitos NRJ:lle, Myspacelle ja ennen kaikkea iso kiitos Voicen porukoille. Oli ikimuistoinen reissu!

-Om